Keskipaivaan asti Eindhovenista lahtoa venytin. Ei auttanut; markaa, kylmaa ja harmaata (onko puolipisteen kaytto tassa oikeaoppista). Ei aiemmin nain haasteellista ole ollut loytaa perille vaikka pyoratiekyltteja Utrechtiin oli jo viisikymmenta kilometria aiemmin. Kyltit vain hukkuvat joskus. Sellaisten takamaiden kautta reitti kylla ohjautuim, etta mikali olisin ainoa liikkuja ollut, olisi vainotus vaarasta reitista kylla ollut ylivoimainen. Eksoottisesti lautallakin piti ajaa.
Saalla on kylla kumma vaikutus. Auringon ollessa pilvessa ei tee yhtaan mieli ajaa mutta heti valonpilkahduksen iskiessa mieliala kohoaa satoi tai ei. Ei vaikuta tosin olevan laisinkaan katu-uskottavaa kayttaa vaatetusta suojautumaan pienelta sateelta tai tuulelta. Ei ainakaan tilaajalahjakuoritakkia.
Kaksikymmenta kilometria leirintapaikalta hostelliin Amsterdamiin huomenna. Lataan akkua ja juon monennetta tolkkia olutta suihkutiloissa. Nyt vasta usean hajuhermojen neutralisoimiskaynnin jalkeen ulkona saan palautettua mieleeni naissa suihkutiloissa haisevan ruumiinavaus. Mmmmm, hyvaa kotoista Lidlin pilsneria... Myos ellipsin kaytto, jota kolme edeltavaa pistetta kuvaavat, on haastavaa.
Tulipahan poljettua 1636 kilometria. Yksi paiva, jolloin en urheilumielessa rullaillut laisinkaan. Nyt haistelemaan tuoretta ilmaa telttani edustalle uimakelpoisen joen aarelle. Hyva reissu vaan ei vain huvita enaa.
No comments:
Post a Comment