Teknisk analys

Seuraa täysin puolueeton ja tieteellinen analyysi.

Teltta oli aivan ässä. Eivät isot pojat internetissä turhaan kehuneet Gelert Soloa ja sen verran halpa, ettei haittaa vaikka teltta tuhoutuisi tapaturmaisesti naapureiden päihtyneen käytöksen takia.

Kännykän lataaminen matkalla oli vähän heikkoa mutta Garmin 610 -sykemittarin sai hyvin ladattua kahdesta AA-paristosta matkalla tällä neljän euron muovikotelolla. Loistokapistus. Sykemittarikin muuten hyvä  muttei suunniteltu akkukeston suhteen pidempään harjoitteluun. GPS ei ollut käytössä kuin Amsterdamissa näyttämässä nuolella, mihin pyörä tuli jätettyä ja akku mittarissa kesti kolmisen päivää (eli noin 15 tuntia) sykemittausta.

Pyörälaukku toisella puolella ei häirinnyt tasapainoa lainkaan. Aluksi pidin kaupungeissa laukkua reppuna selässä, koska korkeampi painopiste soi pyörälle paremmat kiihtyvyysominaisuudet. Muutamassa päivässä aiemmasta poikkeavaan pyörän käyttäytymiseen tottui ja lopulta ilman toispuoleista painoa iltaisin kaupungilla sunnuntaiajellessa pyörä tuntui varsin huteralta ja mutkittelevalta.

30 litraa oli enemmän kuin riittävästi tilaa. Kuvaavaa oli, että repun sisälle mahtuivat päivän eväät eikä kenkiä lukuunottamatta ulkopuolelle ollut edes kiinnitetty tavaraa. Vielä jos teltan olisi saanut repun sisälle mahtumaan...

Kerrospukeutumisen ja moneen lämpötilaan sopeutumisen mahdollistava vaatetus oli hyvä idea. Ehdottomasti paras vaatekappale oli heikotusta aiheuttavan kallis, funktionaalinen ja tyylikäs merinovillahuppari, jota saattoi käyttää niin yöllä makuupussissa hytistessä kuin illalla kaupungilla ihmetellessä, miksei Hoegaardenia saa belgialaisesta pubista. Mikä sen sijaan ei ollut hyvä idea, oli käyttää vaivalloisen taskutonta teknistä paitaa ja kantaa mukana Raphan pyöräilypaitaa, jota en kalleutensa ja epävarmojen pyykkäysmahdollisuuksien takia uskaltanut käyttää kuin pari kertaa lopussa muiden paitojen ollessa käyttökelvottomia. Sen sijaan irtohihat ja -lahkeet olivat tilaa säästävinä ja käytännöllisinä korvaamattomia.

Marketista otettu satunnainen hoitoaineeton shampoo oli mitä mainioin pesuaine keholle, hiuksille ja vaatteille. Bonuksena pesun jälkeen hikisukat tuoksuivat aloe veralle. Fromage-juuston kääriminen paitaan ei ollut hyvä idea. En ole juustofani ja paita haisi koko loppumatkan pesuhajusteista huolimatta juustotiskille.

Vettä oli jatkuvasti mukana 1,5l + 0,75l. Alpeilla vuoristopurohanoja riitti mutta muualla kannatti vettä tankata itseensä ja ostaa lisää kaupasta varastot täyttääkseen aina, kun saattoi. Meinasi ahdistus pariin kertaan iskeä yöpymisen lehvistössä uhatessa eikä vettä ollessa saatavilla mistään, mistä lehmät eivät ensin olisi maistelleet (oletin märehtijöiden ruuansulatuskanavan olevan vastustuskykyisempi kuin ihmisen).

Leirintäalueita vaikutti piisaavan niin, että melko summassa saattoi polkea oletettuun oikeaan suuntaan. Toisaalta en ikinä saanut selvitettyä oliko yöpyminen metsiköissä sallittua vai ei.

Oli jännää. Onneksi ei enää tarvitse.

Rahaa kulutettu

• 16 päivää, 567,15 € (sis. hotelliyö á 50 € x 1) + lennot pyörineen n. 330 €
• Amsterdam ei mukana luvussa. Pelkkä majoitus siellä 118 €. Härskiä.

Sykemittaridataa

Sykemittari pysäytetty isojen taukojen ajaksi mitaten näin urheiluhengessä poljettua aikaa. Tauko keskimäärin 2,5 h välein.

 

Bonustiedote: ostin uuden sporkin. Loppuu aikataulun hitaudesta ärtyneiden valitus kuin hauskanpito hautajaisiin kutsuttaessa sisään takki auki pilttipurkki toisessa ja lusikka toisessa kädessä samalla pahoitellen samanaikaista seisoen lounastamista.